TEEMU RISSANEN

Lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri sekä psykoanalyytikko, joka on toiminut kliinisessä lääkärin työssä nuorten sekä perheiden äärellä niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin myös lastensuojelussa.  

JUSSI PAJUNIEMI
KEYNOTE SPEAKER - KOKEMUSASIANTUNTIJA

Jussi Pajuniemi työskentelee Filius&Fila -yrityksessä itseoppineena kehollis-dialektisena kiintymyssuhdeterapeuttina, työnohjaajana, kouluttajana ja joogaohjaajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri (luokanopettaja), nuorisovalmentaja (jalkapallo) ja kokonaisvaltainen joogaohjaaja. Oman asiakastyönsä ohella hän tuottaa sosiaaliseen mediaan erilaista sisältöä; keskiössä ovat kiintymyssuhdevaurioihin ja traumoihin liittyvät psyykkisfyysiset ilmiöt. Eri kanavilla (Instagram, Facebook ja YouTube) on tuhansia seuraajia.

MARGAREETA HÄKKINEN

Päihdelääkäri, liikennelääkäri ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Päätyöni ovat A-klinikan Päihdesairaalassa hallinnon, kehittämisen ja potilastyön parissa ja THL:ssä liikennejuopumustutkimusten sekä päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden palvelujen kehittäjänä ja asiantuntijana. Tahdosta riippumattoman hoidon teemat ovat minulle tuttuja käytännön töistä ja tutkimuksista. Tutkimusta teen itse pääasiassa huumekuolemista. Hyvän päihdehoidon edistäminen on minulle tärkeää. Päihdelääketieteen lisäksi tykkään kissoista ja hevosista.

A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkinen valittiin terveysalan sadan vaikuttajan listalle. Mediuutiset on valinnut listalle sata ihmistä, jotka ovat vaikuttaneet vuonna 2023 merkittävästi terveydenhuoltoon ja vieneet sen toimintaa eteenpäin.

ALO JÜRILOO

Alo Jüriloo on psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, jolla on takana noin 3 vuosikymmentä ns. raskaassa psykiatriassa ja siitä suurin osa Psykiatrisessa vankisairaalassa. Alo on pitänyt pitkään myös yksityisvastaanottoa. Kokemusta on myös psykiatrisesta avohoidosta sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa. Kaikkialla on toistunut sama havainto: helppoja ja yksinkertaisia ongelmia tai potilaita ei juuri ole ja kaikki ei aina ole sitä, miltä se näyttää.  

JYRKI KORKEILA

Psykiatrian professori

JOHAN SAHLSTEN SCHÖLIN

Health unit chief physician Department 242

Psychiatry Psychosis Sahlgrenska University Hospital

Dr Johan Sahlsten works in the Department of Psychosis at the Salgrenska University Hospital in Gothenburg, Sweden. He works in the closed care unit where diagnostics and pharmacological strategies of treatment are both central and important factors for a long-term treatment concept. He has a broad experience in designing and implementing courses for both doctors in specialist medical training on national level, and for specialists at regional level.

LAURI KUOSMANEN

Lauri Kuosmanen on mielenterveyden moniottelija. Hänellä on yli 30 vuoden työkokemus terveydenhuollon eri tehtävistä: psykiatrisesta ja sisätautien hoitotyöstä, järjestötyöstä, erilaisten hankkeiden valmistelusta ja johtamisesta, opetustyöstä kaikilla opintoasteilla, tutkimuksesta sekä terveydenhuollon kehittämisestä. Tällä hetkellä Lauri työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella ja on yrittäjä Evipro Oy:ssä. Kuosmanen on tehnyt tutkimustyötä erityisesti tahdosta riippumattoman hoidon kysymyksistä, informaatioteknologian käytöstä mielenterveystyössä sekä perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä.

Koulutukseltaan Lauri on psykiatrinen sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri, terveystieteiden opettaja ja terveystieteiden tohtori. Hoitotieteen dosentin arvon hän sai 2013. 

NUORUUS 2020- LUVULLA - POHDINTOJA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ MULLISTUVAN MAAILMAN ÄÄRELLÄ

Teemu Rissanen, LT, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

2020-luvulla elävän nuoren kasvupohja on monia sekä sisäisiä että ulkoisia mullistuksia sisältäneessä maaperässä. Yksilön arkiympäristö sekä laajentuu (some, kulkuyhteydet, rajat / rajattomuus, kansainvälistyminen, vanhemmuus ja pirstaleisuus) että supistuu (liikunta, elinympäristön yksilöityminen, sosiaalisten verkostojen mahdollinen niukkuus, harrastetoimintojen kahtiajakoisuus, some). 

Muutokset perherakenteissa sekä paineet nykyvanhemmuutta kohtaan ovat erilaiset kuin aiemmin, heijastuen nuorten elämään sekä kasvuolosuhteisiin. Sosiaalisen median imu painostaa, päihdeprofiili muuttuu, kasvuympäristön turvallisuus muuttuu erilaiseksi, turvattomammaksi, vaikeammaksi käsitellä tai säädellä.

Nuoruus on olennaisen erillinen kehityksen osa lapsesta aikuiseksi, mutta nuoruutta ei voi käsitellä vallitsevasta yhteiskunnasta erillisenä. Miten nuoren mieli pysyy mukana perheen, yhteiskunnan, maailman muuttuessa? Miten tukea nuorta siinä? Mitä nuori tarvitsee kasvussaan 2020-luvulla?

AMPHETAMINE + REAGILA EXPERIENCES - CASE REPORT: CARIPRAZINE IN A PATIENT WITH SCHIZOPHRENIA, SUBSTANCE ABUSE AND COGNITIVE DYSFUNCTION - YHTEISTYÖSSÄ RECORDATI Ab

Johan Sahlsten Schölin, Health unit chief physician

This lecture will deal with the complexities of Dual Diagnosis, in this case the combination of a psychotic illness and Substance abuse disorder. We will focus both on the phenomenology of psychosis, i.e the the symptoms, as well as looking at the biological features of the two disorders and how we can approach them from a phamachoterapeutic standpoint. This will be illustrated by a case presentation. 

KESKUSTELEVAT VIESTINTÄSOVELLUKSET MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ JA HOIDOSSA

Lauri Kuosmanen, dosentti, terveystieteiden tohtori

Laurin luennon tavoitteena on tarkastella keskustelevien viestintäsovellusten, erityisesti chatbottien, käyttömahdollisuuksia mielenterveystyössä. Niiden käyttöön liittyy paljon mahdollisuuksia mutta myös käytännöllisiä, eettisiä sekä terveyden tasa-arvoon liittyviä hankaluuksia. Luennolla kuulijoille tarjotaan käytännöllisiä työkaluja erilaisten digitaalisten sovellusten kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin.

PSYKEDEELEISTÄ APUA VAIKEAHOITOISEEN MASENNUKSEEN?

Jyrki Korkeila, psykiatrian professori

Psykedeelisiä aineita tutkittiin 50-60-luvuilla siihen asti, kunnes ne luokiteltiin vaarallisiksi huumausaineiksi. Erilaiset hallusinogeenit ovat tehneet paluuta psykiatrian alan tutkimukseen tämän vuosituhannen alusta alkaen. Psilosybiiniä on tutkittu vaikeahoitoisen masennuksen hoidossa. Kummastakin on saatu varsin lupaavia tuloksia ja hoitoja kehitetään Yhdysvalloissa Fast Track -prosessissa, mikä tarkoittaa käytännössä suuria odotuksia tehosta. Psilosybiiniä voidaan käyttää tietyissä tapauksissa osana käytännön hoitoa, jos muusta ei ole saatu apua. Ainetta otetaan rauhallisessa ympäristössä koulutuksen saaneen terapeutin läsnä ollessa. Merkittävä osa potilaista saa apua varsin nopeasti ja on viitteitä siitä, että vaste saattaa monilla säilyä pitkään. Psilosybiiniä tutkitaan myös ahdistuneisuushäiriöiden ja päihderiippuvuuksien hoidossa.

TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO PÄIHDEHÄIRIÖSSÄ

Margareeta Häkkinen, päihdelääkäri

Päihteitä käyttävän ihmisen tahdosta riippumaton hoito on Suomessakin mahdollista, vaikka sitä ei toteuteta aikuisten päihdehoidossa. Ns. pakkohoidon haittoja ja hyötyjä tunnetaan maailmalta maista, joissa eriasteista tahdosta riippumatonta hoitoa käytetään. Pohdin luennolla tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä oikeutusta riippuvuussairauksien näkökulmasta. 

ADDIKTIOSTA AUTTAJAN AMMATTIIN

Jussi Pajuniemi - Keynote speaker - kokemusasiantuntija

Esitys avaa Jussi Pajuniemen oman kokemuksen kautta sen, miksi addiktioista puhuminen ja niiden ymmärtäminen on edelleen haastavaa ja miksi niin monen addiktin kohdalla yhteiskunnan tarjoamasta avusta ei ole todellista hyötyä. Esitys laajentaa addiktion käsitettä rakentamalla Pajuniemen omakohtaisten kokemusten avulla siltaa kasvattajien traumaattisten taustojen, lapsuuden turvattoman kiintymyssuhteen työmallin, yhteiskunnan kilpailuorientoitumisen ja itsetuhoisen päihdekäyttäytymisen välille. Samaistuttava esitys kuvaa yrityksiä suojutua identiteettihäpeältä ja vaikeilta tunteilta addiktioiden avulla. Pajuniemen kerronnan kautta tulee kuulluksi se, että jokainen addiktioista kärsivä tarvitsee intervention lisäksi kokemuksen hyväksyttynä olemisesta, jotta ongelmasta irrottautumiseen syntyy aito ja rehellinen mahdollisuus. 

JOS TUO ON HULLUUTTA, SIINÄ ON JÄRKEÄ

Alo Jüriloo, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri

Potilasvastaanotolla olemme tottuneet kommunikoimaan potilaiden kanssa siten, että potilaan antamia tietoja potilaan elämäntapahtumista, sairauden kulusta ja toimintakyvystä pidämme yleisesti ottaen luotettavina tietoina. Välillä tapaamme potilaita, joiden kertomus vaikuttaa epäuskottavalta, mutta kynnys potilaan kertomuksen kyseenalaistamisen suhteen on korkealla ja aina ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia hankkia tietoa potilaan läheisiltä tai muista lähteistä.

Erään USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 42% potilaista on puhunut lääkärin vastaanotolla omista asioistaan täyttä totta. Eniten väärennettyä totuutta on kerrottu mielenterveyteen liittyvistä asioista. Kliinisessä työssä olemme tottuneet varmistamaan raittiuden laboratoriokokein eikä vain luottamaan potilaan sanaan.

Manipulaatiolla tarkoitetaan toisen tarkoituksellista ohjailua ja harhaan johtamista omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkia ihmisiä on mahdollista manipuloida. Simulaatiolla tarkoitetaan valheellisten tai liioiteltujen oireiden esittämistä hyötytarkoituksessa. Simulaatio ei ole harvinainen ilmiö, mutta sitä voi olla vaikea tunnistaa.

Simulaation tutkimisessa tarvitaan aikaa ja osaamista. Tarvitaan tietoa psykiatristen oireiden esiintyvyydestä, ulkoasusta ja kulusta. Itseaiheutettu häiriö on ilmiö, josta on vain vähän tutkimustietoa. On hyvä muistaa, että valehteleminen on kognitiivisesti vaativampi prosessi kuin totuuden kertominen. Sairaan roolissa pysyminen vaatii kykyä ja vie energiaa.

TARVITSETKO 

MAJOITUKSEN?

Koodilla PP2024 saat alennuksen normaalihintaisesta huoneesta, kun teet varauksen ottamalla yhteyttä suoraan Hotelli Arthuriin puh 09-1734 4200 tai sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi

Huoneita voi varata 17.-19.4. väliselle ajalle. Mainitse koodi PP2024 varausta tehdessäsi.